Mikä on nelostie?
Valtatie 4 eli Nelostie on Suomen halki Helsingistä Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle johtava valtatie. Tie on yksi tärkein päätieyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tien pituus on 1 295 kilometriä ja se on Suomen pisin valtatie. Vuoden 2019 alussa tiestä oli moottoritietä 16 eri kunnan alueella yhteensä 205 kilometriä ja moottoriliikennetietä kuuden kunnan alueella yhteensä 46 kilometriä.
Tie kuuluu kokonaisuudessaan yleiseurooppalaiseen TEN-T väyläverkkoon, josta Helsinki-Tornio -väli vuoteen 2030 mennessä rakennettavaa ydinverkkoon ja Keminmaa-Nuorgam vuoteen 2050 mennessä rakennettavaan kattavaan verkkoon. Helsingin ja Tornion välistä osuutta on ehdotettu osaksi Pohjanmeri-Itämeri TEN-T ydinverkkokäytävää osana EU:n vuosien 2021-2027 pitkän aikavälin budjettikautta. Helsingin ja Inarin välinen osuus liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin. Tie on myös osa yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon kuuluvaa eurooppatietä E75.
Nelostie on elinvoiman edellytys paikallisesti ja valtakunnallisesti
Tien varressa olevien kuntien maankäytön ja yritysten toiminnan kannalta on merkitystä sillä, millaiset liittymä- ja tiejärjestelyt johtavat taajamaan. Tärkeää on tietää miten ja milloin niitä tullaan muuttamaan, jotta maankäyttö voidaan suunnitella ennakoivasti.
Kaupunkiseuduilla valtatie toimii osana seudun liikennejärjestelmää. Se on tärkeä seudun tavarakuljetusten ja työmatkojen kannalta.
Maakunnan saavutettavuus ja suhteellinen kilpailuetu määrittyy ennakoitavien matka-aikojen perusteella.
Valtakunnallisesti maan eri osien saavutettavuus on merkityksellistä, jotta esimerkiksi elintarvikkeet saavuttavat vähittäiskaupan pisteet tuoreina. Vientikuljetuksille ennakoitavat ajo-olosuhteet satamiin ovat ensiarvoisen tärkeitä hyödykkeiden toimitusvarmuuden vuoksi.
Nelostie on tavaraliikenteen tärkein valtatie ja merkityksellinen pitkämatkaiselle linja-autoliikenteelle
Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024-2031.
Suomen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden, väestön hyvinvoinnin, elinkeinoelämän kilpailukyvyn, huoltovarmuuden ja koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta laadukkaat päätiet ovat välttämättömiä. (Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi, Väylävisio 2025-2050).
Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023-2030.
Ensimmäinen valtion väyläverkon investointiohjelma on laadittu vuosille 2022-2029. Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus investoinneiksi valtion väyläverkolla (Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022-2029).
Nelostiellä keskeinen merkitys koko Suomen toimivuudelle (Valtatien 4 merkitys Suomen toimivuudelle ja kilpailukyvylle, WSP Finland Oy 2021).
Valtatie 4 on elinvoiman edellytys paikallisesti ja valtakunnallisesti (Valtatiekäytävän 4 ja 29 kehittämisen periaatteet välillä Helsinki-Tornio/Haaparanta).
Sekä kuljetusten arvolla että kuljetetuilla tonnikilometreillä mitattuna valtatie 4 on Suomen tärkein valtatie, jota hyödyntää laaja kirjo toimialoja (Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla – volyymi- ja arvoanalyysi. WSP Finland Oy 2017).
Valtatie 4 on tärkeä satamien kautta kulkevien vienti- ja tuontikuljetusten reitti. (Suomen satamien takamaatutkimus. Liikennevirasto 2017).
Valtatie 4 yhdistää valtakunnallisesti merkittäviä linja-autoliikenteen solmuja toisiinsa. Näitä ovat Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Heinola ja Äänekoski (Valtakunnalliset liikenteelliset solmut ja niiden merkitys yhteistyön kannalta. Väyläviraston julkaisuja 9/2019). Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen merkitys korostuu Lahden ja Oulun välisellä tiejaksolla, koska siellä ei ole tarjolla rautateiden henkilöliikennettä.
Sekä tavaraliikenteelle että henkilöliikenteelle merkityksellisiä ovat matka-aika ja sen ennakoitavuus (Nelostien merkittävä kehittäminen – Arvio aluetalouden ja liikenteen näkökulmasta. Strafica Oy ja Kaupunkitutkimus TA Oy 2011).
Liikenne nelostiellä
